Olet täällä:   Etusivu > Kylän historiaa

Kylän historiaa

Asutus Virroille syntyi pitkin Näsijärven vesistöä, jota pirkkalaiset käyttivät eräretkillään ja verotusmatkoillaan Lappiin. Vuoden 1552 eräluettelossa mainitaan Kangasalan Ohtolan kylän Mattilan talon isäntä Heikki Ohtoi, jolla oli eräsija Toeveden (Toisveden) rannalla. Pysyvä asutus alkoi aikakirjojen mukaan (torppariluettelo) vuonna 1684, jolloin Ohtolan taloa isännöi Martti
Yrjönpoika. Kylän nimeksi vakiintui sitten aikaa myöten Ohtolan kylä.   


Ohtolan vanha talo

Kylän historiaa
Kylän kehittyminen noudatti maa-ja metsätalousvaltaisen maalaiskylän muodostumista. Väkiluvun kasvu Virroilla alkoi 1860 luvun puolivälistä ja jatkui voimakkaana aina 1950 luvulle, jolloin Ohtolan kylänkin väkiluku oli suurimmillaan eli kylässä asui 272 vakinaista asukasta.
Elinkeinorakenteen ja yleisen yhteiskunnallisen kehityksen muutosten myötä kylän väkimäärä on vähentynyt noin puoleen. Vuonna 2005 kylän väkiluku on163, joista vakinaisia asukkaita on 70 ja kesäasukkaita 93.

Koulutoimen eli kansakoulujen perustamisen osalta käytiin Virtain kylien kesken ajoittain kovaakin kiistaa. Niinpä Ohtolan kylässä aloitti Kalliojärven kansakoulu toiminnan vasta 1919 kuitenkin alusta alkaen omassa talossa, jossa oli myös sähkö. Sähköistäminen edistyikin kylässä nopeasti Soininkosken voimalaitoksen valmistumisen myötä. Kylässä oli oma posti ja Virtain Osuuskaupan myymälä aloitti toimintansa vuonna 1928.

Sotien jälkeen kylässä toimi ammatinharjoittaja, jota ei syrjäkylissä yleensä ollut, nimittäin hammaslääkäri Anni Ohtola otti vastaan kotonaan Ohtolassa. Ihan alussa potilas istui nojatuolissa ja poraaminen tapahtui poljettavalla porakoneella. Suuri osa toimenpiteistä oli hampaiden poisottoa ja puudutusaineista oli suuri pula, eikä niitä aina ollut ollenkaan. Tuskansa oli siis siinäkin työssä niin tekijällä kuin potilaallakin.

Ohtolan postin historia

Postipysäkki kyläkuntaamme on perustettu 1.3.1907.  Se oli ensiksi nimellä SAARINEN siksi, että posti oli Kalliojärvellä talossa, jossa asui Saarisia. Posti muutti Lahtiseen vuonna 1921. Postipysäkin nimi jatkui Saarisena, mutta siitä tuli LAHTINEN 1920 -luvulla.
 
Samalla  nimellä perustettiin myöskin Virtain osuuskaupan Lahtisen myymälä 1920-luvun lopulla vastapäätä Lahtisen taloa tien toiselle puolelle, Lahtisesta lohotulle tontille. Lahtinen jäikin myymälän nimeksi loppuun saakka, 1980-luvun lopulle, jolloin myymälä lopetettiin.
 
Postin nimeksi tuli virallisesti OHTOLA 1.12.1938 ja postiasemaksi posti muuttui 1.11.1941. Posti oli Lahtisen talossa vuoteen 1958, jolloin se muutti tien toiselle puolelle Niemen taloon sen valmistuttua. Niemen talon laajennus tehtiin 1970-luvun alussa, jolloin posti sai lopulliset isommat tilat. Tällä paikalla posti toimi suureen pienten postien lopettamiseen,
1991 saakka.
 
Torppari, sittemmin tilallinen Aleksanteri Lahtinen toimi postinajurina Ähtärin aseman ja Virtain välillä 1910-luvun loppupuolelta varhaiseen kuolemaansa  vuoteen 1924 saakka. Postia ajettiin tuolloin
hevosella.
 
Postin sivutoimiseksi hoitajaksi tuli postien siirtyessä Lahtiseen hänen puolisonsa Saimi Lahtinen, joka hoiti postia sittemmin päätoimisena postinhoitajana vuoden 1956 loppuun saakka eli yhteensä 34 vuotta.
 
Tämän jälkeen postinhoitajana toimi hänen tyttärensä Annikki Niemi sairauseläkkeelle jäämiseensä vuoteen 1979 saakka.
 
Loppuvaiheessa postissa oli useita lyhytaikaisia postinhoitajia. Ohtolan postiasemalla oli  pitkään kaksi  postinkantolinjaa, toinen  linjalla Lahdenkylä - Ikkalankylä - Pitkäperä - Kuuriperä - Korpiskylä. Ja toinen Kalliojärvelle ja Kuusijärvenperälle. Pitkäaokaisimmat  postinkantajat ovat olleet Kuusijärvenperälle Heikki Tiensivu ja Jorma Lahti sekä Ikkalankylään Eero Korpinen ja Kauko Kaleva.
 
Vallihaudat
Kylän historia kytkeytyy osaltaan ensimmäisen maailmansodan tapahtumiin. Vuonna 1916 venäläinen sotaväki rakennutti Väliveden ranta-alueelle vallihaudat poteroineen. Linnoitustöissä oli mukana myös kylän väkeä. Vallihauta-alue on edelleen hyvin nähtävissä ja kuuluu Museoviraston kartoittamiin kohteisiin.

Ruumissaari
Toisveden ns. Ison selän pohjoispäässä sijaitsevaan saareen eli ruumissaareen vainajat haudattiin aikoinaan tilapäisesti eli siihen saakka, kun kuljetus varsinaiseen kirkkomaahan voitiin tehdä.

Muistomerkki
Hauralan vuoren tieleikkauksen yhteyteen on sijoitettu viime sotien muistomerkki, jonka tielle näkyvä osa on vuoren seinämään sijoitettu teksti Yrjö Jylhän runosta Kaivo. Muistomerkin sijoittaminen Ohtolaan perustuu siihen, että Kaivo-runon tarina kertoo viime sotiemme Taipaleen taistelujen tapahtumasta, jossa tältä seudulta kotoisin ollut nuorukainen menehtyi vihollisen luotiin yrittäessään saada janoonsa vettä taistelun keskellä olleesta kaivosta.
 
 
 

Alavalikko

 

 

 

 

 

Powered by CMSimple | Template by CMSimple | Kirjaannu